|
Pohjolan Sanomissa ja Lapin
Kansassa on julkaistu lohiasetusta koskeva uutisointi 14.3.2008
Juttu on hyvin erikoinen ja
se herättää enemmän kysymyksiä, kuin antaa vastauksia.
Siinä valtiosihteeri
Jouni Lind ottaa oikeudekseen moittia pohjoisen asukkaita ja hän
on tietävinään lappilaisia paremmin mikä on
hyvä malli Tornionjoelle. Lisäksi hän
väittää asetusehdotukseen viitaten, että
"näin rajoitettua ei kalastus ole ollut koskaan".
Miksikähän lappilaiset huolisivat mieluummin vuoden 96
aikarajoitukset?
Korkean poliittisen
hallintovirkamiehen kansalaisiin kohdistama syytös on rankka,
kun hän lehtiartikkelin mukaan sanoo seuraavasti:
"Pohjoisessa ei perehdytä faktoihin ja tutkimuksiin kun
laaditaan kannanottoja. Niillä ei näy olevan
mitään merkitystä, hän tuskailee ja
myöntää olevansa kyllästynyt lohenpyynnistä
käytävään kiistelyyn."
Syytös on
käsittämätön, kun lukee esimerkiksi Lapin Liiton,
Tornio-Muoniojokiseuran, Luonnonvarainneuvoston, Lapin TE - keskuksen
jne. lausunnot. Ne ovat hyvin argumentoituja ja ne perustuvat
yksinomaan faktoihin ja tutkimuksiin.
Toisaalla Suomen
Ammattikalastajaliitto on esittänyt kaikkien pyyntirajoitusten
poistamista, mikä merkitsisi luonnonlohikannan
täydellistä kuolemista sukupuuttoon. SAKL: n vaatimus ei
perustune mihinkään tutkittuun tietoon ja on esitetty
pelkästään neuvottelutaktisessa mielessä.
Sitä Lind ei moiti, vaan ottaa sen vakavasti ja perustanee
asetusehdotuksen sen perusteella tehtyyn "kompromissiin".
Mielestämme Lind voisi
katsoa välistä peiliinkin. Virkamiesten laatima
asetusmuistio on asenteellisuudessaan ja yksipuolisuudessaan
vertaansa vailla. Lisäksi siihen on syötetty lukuisia
virallisista lähteistä poikkeavia virheitä. Osaa
niistä tutkii oikeuskansleri parhaillaan. Faktojakin toki
muistiossa on, mutta esitetyt johtopäätökset eivät
perustu kyseisiin faktoihin.
Simojoen ja sen merialueen
osalta asetusehdotus on aivan surkuhupaisa. Simojokeen nousevien
lohien määrä on romahtanut lohilaskurin mukaan vain
tuhanteen kalaan vuodessa. Lohikantaa ehdotetaan
säädeltäväksi joen viehepyynnissä yhden
kalan rajoituksella päivässä. Kahden viime vuoden
tilastojen perusteella säädöksen vaikuttavuus olisi
nolla kalaa vuodessa.
Toisaalta jokisuun
meripyynnillä voitaisiin vaikuttaa tuhansien lohien nousuun
jokeen. Siitä ei esitetä mitään
päätöksiä. Pyynnin rajoituksia esitetään
vain "selvitettäväksi" vapaaehtoisuuteen
perustuen. Mikä on sellainen laki tai asetus on missä on
päätetty vain "selvittää"? Miten
viranomaisvalvonta onnistuu kun mitään ei ole
päätetty? Mihin perustetaan sanktiot?
Valtioneuvos Virolainen sanoi
kerran, että kansaa ei voi vaihtaa, mutta johtajia sen sijaan
voi. Olisiko nyt valtiosihteeri Lindin syytä siirtyä
syrjään lohiasioiden valmistelusta varsinkin kun hän
omien sanojensa mukaan on kyllästynyt lohenpyynnistä
käytävään keskusteluun. Kansa ei ansaitse
kyllästyneitä johtajia. Lohiasetus tulee valmistella
uudestaan ja uusin voimin "faktojen" pohjalta.
Kalervo Aska |
Etusivu