|
Tornio-Muoniojokiseura ry 25.1.2008
Simo Pöyhtäri
Puthaanrannantie 79 B
99300 MUONIO
Maa- ja Metsätalousministeriö
PL 30
00023 VALTIONEUVOSTO
Viite; Maa- ja
metsätalousministeriön lausuntopyyntö Dnro
3428/01/2007 19.12.2007
LAUSUNTO LOHIASETUKSEEN JA MUISTIOON
Tornio-Muoniojokiseura ry
(jokiseura) vastustaa esitystä Valtioneuvoston asetukseksi
lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa
(lohiasetus) esitetyssä muodossa. Jokiseura haluaa antaa oman
esityksensä lohiasetukseksen ja kalastusasetuksen muuttamiseksi perusteluineen.
Itämeren
luonnonlohikannat ovat vaarassa. Ympäristöministeriön
Uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmä on todennut
Itämeren puoleisten jokiemme alkuperäiset lohikannat ja
kaikki meritaimenkannat erittäin uhanalaisiksi. Itämeren
kokonaissaalis lohen osalta on pienentynyt joka vuosi yhteisen
lohikiintiön jäädessä vuosittain
enenevässä määrin vajaaksi. ICES totesi viime
vuoden suosituksessaan, että Perämereen laskevien jokien
luonnon lohikannat ovat uhattuina, vaikka Itämeren
yhteisestä lohikiintiöstä ei kalastettaisi kuin puolet.
Luonnon lohella on monta
uhkaa. Ylikalastuksen ohella suurin lienee Itämeren huono tila.
Nuorten lohien kasvanut kuolleisuus merivaelluksen alkuvaiheessa
tappaa istukkaat lähes täysin, eikä luonnon
poikasillakaan mene paljon paremmin. Uutena uhkana on viime vuonna
Itämerelle levinnyt amerikankampamaneetti, jonka vaikutus
lohikantoihin näkyy vasta tulevina vuosina. Lisäksi
jokipoikasten uhkana on edelleenkin M-74 syndrooma, joka on
pahimmillaan tappanut jopa 80 % lohenpoikasista kuoriutumisen
jälkeisessä ns. ruskuaispussivaiheessa. Viime vuonna
tarkastetussa väitöskirjassa on todettu M-74:n aiheuttaman
kuolleisuuden olevan jälleen nousussa.
Lohiasetuksen tarkoituksena
pitäisi olla Perämereen laskevien jokien luonnonlohen
suojeleminen, mutta se jää toteutumatta tällä asetusehdotuksella.
Lohiasetus
Lohiasetuksen ongelma on,
että asetuksella säädellään vain
lohenkalastusta. Samoja rysiä saadaan kuitenkin
käyttää kieltoaikana muun kalan pyyntiin
rajoituksetta. Me suomalaiset olemme paheksuneet Haaparannan
saariston "siian pyyntiä" lohirysillä parhaaseen
lohennousuaikaan. Ikävä oli huomata, että sama
toiminta on mahdollistettu Suomen lohiasetuksella. Lisäksi ovat
terminaalialueet, joiden kautta voidaan tuoda maihin laittomasti
pyydetty lohi. Lohiasetuksella lohenkalastus on kielletty langasta
kudotuilla pyydyksillä sekä kiinto- ja ajosiimoilla
tietylle ajalle, mutta samalla annetaan kuitenkin isorysille
"vapautusta" lohenkalastuskielloista. Ketään ei
kiinnosta mitä muun kalan pyynnin yhteydessä saadaan saaliiksi.
Perämeren lohisaaliista
valtaosa tulee siikarysistä. Siikarysä pyytää
lohta yhtä tehokkaasti kuin lohirysäkin, kun se asetetaan
lohta varten. Vuonna 2006 Perämeren yksittäisen
siikarysän päivittäinen lohisaalis (CPU 6,2 kg) oli
vain 3 % pienempi kuin saman alueen lohirysän (CPU 6,4 kg).
Lähteenä RKTL:n "ammattikalastus merellä
2006". Siikarysä lohenkalastuksessa on lähinnä
Perämeren pohjukan ongelma. Asetuksella halutaan kitkeä
harmaakalastus pois, mutta se ei onnistu ellei lohta kalastavista
siikarysistä päästä eroon Perämeren
pohjukassa parhaaseen lohennousuaikaan. Tämä onnistuu
ainoastaan kieltämällä kaikkien pintaan asennettujen
rysien asettaminen ennen lohenkalastuksen alkua tietyn linjan
pohjoispuolella. Tällä ei loukata kenenkään etua,
koska kesäkuussa vaellussiika ei ole vielä Perämeren
pohjukassa ellei haluta saaliiksi vähäisiä joessa
talvehtineita siikoja.
Ajoverkkokalastuksen
loppuminen saattaa ehkä lisätä rannikkomme kautta
vaeltavien lohien määrää hetkellisesti.
Pysyvä lohimäärän lisäys on silti
erittäin epävarmaa, kun tarkastellaan Itämeren
lohimäärän vuosittaista pienenemistä ja
lohikantoihin vaikuttavia ja jopa lisääntyviä uhkia.
Koska odotettavissa on korkeintaan hetkellinen
lohimäärän lisääntyminen Suomen rannikolla,
tulisivat ammattikalastajien saaliit nousemaan nykyisilläkin
pyyntiajoilla ( 2004 ja aikaisemmat vuodet) ilman pyyntiajan
lisäystä. Jokiseura pelkää
lisääntyvän pyyntiajan estävän kudulle
pääsevien lohien määrän
lisääntymisen nyt, kun kudulle nousevia lohia olisi
vielä pyrkimässä jokiin.
Nyt esitetty kahden viikon
varhennus tarkoittaa pyynnin kohdistuvan koko lohiparveen.
Tämän voi todeta RKTL:n vuonnaa 1981 aloittamasta
tutkimuksesta lohiparven nousun ajoittumisesta Ahvenanmaan kohdalla.
Nyt esitetyllä varhennuksella olisi jokaisena vuotena koko
lohiparvi ollut tehokkaan pyynnin kohteena vuodesta 1981 alkaen.
Valikoivaan lohenkalastukseen
osallistuvien kalastajien määrä nousi koejakson aikana
ollen viime kesänä jo 57 kalastajaa. Kukaan ei tiedä
kuinka monta pyytäjää on tulevina kesinä, kun
ehdotkin ovat aikaisempaa edullisemmat. Julkisuudessa on puhuttu
muutamasta kymmenestä kalastajasta, mutta perusteluissa todetaan
lohella olevan merkitystä noin sadalle ammattikalastajalle
Pohjanlahdella eli vähintäänkin heidän olettaisi
osallistuvan pyyntiin. Lohenkalastus tulisi sallia vain 1 luokan
ammattikalastajille, jolloin voitaisiin paremmin ennustaa todellinen
kalastajien määrä. Samalla rajallinen lohiresurssi
hyödyttäisi siitä oikeasti elantonsa ansaitsevia 1
luokan ammattikalastajia.
Asetusesityksessä on
poistettu rajoitusten piiristä Itämeren pohjoiset alueet,
Ahvenanmeri ja Saaristomeri. Nykyisten rajoitusvyöhykkeiden
käyttö on perusteltua jatkossakin eli Saaristomeri /
Ahvenanmeri ja Selkämeri, Merenkurkku, Perämeri ja
Perämeren pohjukka. Vyöhykejako on vakiintunut, eikä
sitä ole syytä muuttaa.
Jos ja kun Perämeren
siikarysäkalastus saadaan säädeltyä uudestaan ja
tehokkaan valvonnan piiriin, aiheuttavat terminaalialueet edelleen
ongelman. Terminaalialueet on lopetettava ja ehdottomasti
sisällytettävä lohiasetuksen aika- ja
rysärajoituksiin. Niiden nimissä voidaan lohta myydä
ennen lohenkalastuskauden alkua, oli se sitten pyydetty laillisesti
tai laittomasti, ammattikalastajan tai harrastelijan toimesta.
Nykytilanteessa terminaalialueella kalastajat ovat etuoikeutetussa
asemassa verrattuna sen ulkopuolella kalastaviin. Vaikka
terminaalialueet lakkaisivat, niin velvoiteistutukset tulevat
säilymään. Terminaalialueiden perusteleminen
istutuskalojen talteenotolla on pitämätön ja heikko
perustelu. Istutuskalat kyllä saadaan pyydettyä
viimeistään syksyllä istutuspaikalta, jos siihen on tarvetta.
Euroopan yhteisöjen
komissio on todennut seuraavaa; "Laiton, ilmoittamaton ja
sääntelemätön kalastus (IUU-kalastus) on
maailmanlaajuisesti yksi merkittävimmistä kalavarojen
kestävyyttä ja merten biologista monimuotoisuutta
uhkaavista vaaroista. Kansainvälinen yhteisö tunnustaa
laajasti ongelman erityisen vakavuuden ja
välttämättömän tarpeen toteuttaa
asianmukaiset toimenpiteet sen ehkäisemiseksi, estämiseksi
ja poistamiseksi. Yksimielisyys tästä on ilmaistu
erilaisilla kansainvälisillä areenoilla ja erityisesti
asiaa koskevassa vapaaehtoisessa kansainvälisessä
toimintasuunnitelmassa, joka hyväksyttiin FAO:ssa vuonna 2001."
Edellisen kappaleen
perusteella tulisi Suomessakin pyrkiä vakavasti poistamaan
lainsäädäntömme sallima harmaakalastus.
Mikäli harrastelijoiden kaupallinen lohenkalastus katsotaan
tällaiseksi toiminnaksi ei siinä ole onnistuttu
tällä asetusehdotuksella.
Valtiontalouden
tarkastusvirasto totesi tarkastuskertomuksessaan seuraavaa;
"Yhteiskunnan lohesta saaman hyödyn maksimoimiseksi
lohenkalastusta tulisi hyödyntää enemmän osana
matkailuelinkeinoa. Lohenkalastuksesta tulisi tehdä
luvanvaraista, jotta lohiresurssit jakautuisivat
tarkoituksenmukaisemmin ammatti- ja virkistyskalastajille. Näin
voitaisiin myös vähentää lohen sivutoimista
rannikkokalastusta, joka haittaa sekä ammattikalastajien
toimeentuloa että kalastusmatkailun kehittämistä."
Jokiseura ei voi
hyväksyä lohiasetusta tässä muodossa, vaan
esittää sen muuttamista seuraavasti;
- kaikki rysäkalastus
Perämeren pohjukassa kielletään ennen lohenkalastuksen
alkua (esim Hailuodon pohjoispuolella)
- Rysien käyttö
lohenkalastuksessa sallitaan vain 1 luokan ammattikalastajille
- Pyynnin aikaistamisesta
luovutaan toistaiseksi ja lohenkalastus kielletään
asetuksen 258/1996 2 §:ssä vuosille 1996 ja 1997
määriteyillä kieltoajoilla ja -alueilla
- Terminaalialueista luovutaan
Kalastusasetukseen esitetyt muutokset
Kalastusasetukseen esitetyt
muutokset eivät sellaisenaan riitä poistamaan ongelmia. 8 a
§:n esitys on ammattimaiseksi katsotun verkkopyydyksen pituuden
laskemiseksi on iso muutos. Aikaisemmin se koski ajelehtivia tai
pintaan ankkuroituja yli 900 m:n verkkojatoja, mutta nyt koskee
myös pohjaan laskettuja verkkojatoja pituuden tippuessa
viidesosaan aikaisemmasta. Tällä esityksellä saadaan
lopetettua harrastelijoiden suosimat lohipyydykset, joissa
käytetään pitkää "rysäaitaa"
ja päässä koukkuverkkoja lohia odottamassa.
Tärkeämpää olisi saada rysärajoitukset
koskemaan kaikkia kalalajeja, koska aiemmin esitetyllä tavalla
muita rysiä käytetään varsinkin
Perämerellä lohenpyyntiin enemmän kuin Isorysiä.
Kaikki lohta kalastavat rysät kuuluvat vain 1 luokan
ammattikalastajien välineiksi. Harrastelijoiden
käyttöön jäävät ranta- ja
pienrysät, jotka tulee määrittää kalastusasetuksessa.
13 §:n muutos
"ajoverkkojen pitäminen aluksella ja käyttö
kalastukseen merialueella on kielletty" on erinomaisesti
oivallettu ministeriössä. Perustelutekstissä
tämä tuli hyvin esille.
14 §:n lause
"Merilohen valikoivaa kalastusta saa harjoittaa
isorysällä, jonka..." ei ole sopusoinnussa muun
lainsäädännön kanssa. Asetustekstiin ollaan
laittamassa valikoivaa kalastusta, vaikka lohiasetus ei sitä
sanaa mainitse eikä muutenkaan viittaa kyseiseen asetuksen
pykälään. Ollaanko tässä muuttamassa
kalastusasetusta ja tulevina vuosina lohiasetukseen
lisättäisiin pysyvä valikoiva kalastus? Nykyinen
asetusteksti riittää, kunhan sieltä poistetaan sana
meritaimen. Meritaimenen pyynti tulisi sen uhanalaisuuden vuoksi
kieltää kokonaan.
19 §:n muutosesitykset
ovat oikean suuntaisia. Meritaimenen alamitta on vieläkin liian
pieni ja kalat pyydetään ennen kutukypsäksi tulemista.
Meritaimenen alamitaksi esitetään vähintään
60 cm.
Lisäksi
kalastusasetukseen tulisi tehdä seuraavat muutokset;
- 8 §:ssä
määritetään isorysä, mutta lisäksi
tulisi määritellä harrastelijoiden
käyttämä "pikkurysä", jolla
tarkoitetaan sellaista rysää, paunettia tai muuta
samantapaista pohjalla varustettua ja pohjaan ankkuroitua
sulkupyydystä, joka johtolaitteineen on kaikilta osiltaan
puoltatoista metriä matalampi ja jonka suuaukko on veden pinnan alapuolella.
Asetuksen perustelut eli muistio
On totta, että ICES
toivoo nousulohiparvia verotettavan tasaisemmin. Heidän
tarkoituksenaan lienee kuitenkin kohtuullinen kalastus lohikantoja
vaarantamatta. Pitää myös muistaa mitä ICES on
sanonut lausunnossaan keväällä 2007;
- "Perämeren jokien
lohien tulevaisuuskuva on uhkaava: jos Itämerenalueen
lohikiintiöstä pyydetään vuonna 2008 puolet eli
n. 180 000 lohta, tarkoittaa tämä sitä, että jo
vuonna 2012 Torniojoen poikastuotanto on pudonnut nykyisestä 70
% tasosta kolmannekseen ollen enää vain 20 % joen
tuotantopotentiaalista ja Simojoella poikastuotanto jää
tällöin jo alle kymmenes osaan joen poikastuotantokapasiteetista."
- "Lohen kutupopulaatiot
on arvioitu pieniksi lohen alkuvaiheen eloonjäännin
alhaisuuden ja korkean kalastuskuolevuuden seurauksena. Vaikka
eloonjääntiarviot ovat epätarkkoja, ICES suosittaa
varovaisuusperiaatteen noudattamista ja loheen kohdistuvan
kalastuksen ja lohisaaliiden huomattavaa vähentämistä
nykytasoon nähden. ICES ei voi antaa tarkkaa suositusta
tarvittavan vähennyksen määrästä.
Esimerkiksi, Simo-ja Tornionjoen luontainen poikastuotanto ei
todennäköisesti saavuttaisi tuotantokapasiteettiaan vaikka
2008 ei kalastettaisi lainkaan lohta."
"Isorysien ja
lohiverkkojen käyttö rajoitettaisiin pääasiassa
ammattikalastajille." Kalastuslaki ja -asetushan tekevät
näin jo nykyisinkin. Tosin niissä se
määritetään ammattikalastajien oikeudeksi
yleisillä vesialueilla eli yksityisillä vesialueilla voi
jatkosakin ammattimaisia pyydyksiä käyttää muun
kalan pyyntiin kuka tahansa ja lohen pyyntiin lohiasetuksen
puitteissa. Ammattimaisen pyyntivälineen käytön tulee
koskettaa kaikkia vesialueita. Mikäli yksityisen vesialueen
omistaja ei halua olla ammattikalastaja, hän voi vuokrata
oikeuden ammattikalastajalle.
Metsästyslainsäädännössä
on tehty radikaalejakin rajoituksia niin myynnin,
pyyntivälineiden, kuin pyyntiaikojenkin suhteen. Miksi samaa ei
voitaisi tehdä kalastuksen osalta. Ensimmäinen olisi
ammattimaisten pyydysten yksinoikeus 1 luokan ammattikalastajille
kaikilla vesialueilla.
Perustelujen kuva 4. (sivu 8)
antaa virheellisen käsityksen lohikalojen merkityksestä
Pohjanlahden ammattikalastukselle. Kuvassa lohikalojen osuus saaliin
arvosta on 22,4 %, kun se todellisuudessa on Pohjanlahdella vain 3,4
%. Jos jätetään silakka ja kilohaili pois laskuista,
niin siian osalta päästään kuvan 4 ilmoittamaan
42 %, mutta lohi jää edelleen alle 12 % osuuteen, vaikka
siinä on mukana lohen ajoverkkosaalis. Perustelujen sivulla 7.
kerrotaan, niin ikään virheellisesti, lohen merkityksen
saaliin arvossa olevan 20-25 %. Jokiseura paheksuu tällaisten
väärien tietojen käyttämistä virallisissa perusteluissa.
"Rannikolle on syntynyt
joitakin ammattikalastajien perustamia yrityksiä, jotka
vievät matkailijaryhmiä katsomaan ammattimaista pyyntiä
järjestäen samalla oheisohjelmaa ryhmille. Tämä
uusi toimeliaisuus tarvitsee osaltaan uusia toimintaedellytyksiä,
kuten kesän paremmin kattavana kalastuskautena."
Perämerellä
tätä on kokeiltu ja kalastaja on erityisluvalla saanut
pitää rysää pyynnissä
matkailukäyttöön ja saaliiksi on saanut ottaa vain
asiakkaiden ruoan valmistukseen tarvittavat lohet ja loput on
päästetty vapaaksi. Tällä ei kuitenkaan voida
perustella koko rannikon kattavaa aikaistettua kalastusta.
Perusteluissa on useita
ristiriitaisuuksia ja suoranaisia epäloogisuuksia. Nuorten
lohien kohonnut merikuolleisuus todetaan monta kertaa ja toisaalla
sen katsotaan ehkä vähentyneen, koska Suomen viime vuoden
merisaalis nousi jääden kuitenkin alle puoleen sallitusta
kiintiöstä. Valikoivaan lohenkalastukseen liittyy
myöskin ristiriitaisuuksia. Useaan otteeseen sen merkitystä
vähätellään, mutta sen loputtua tulee kuitenkin
turvata rannikkokalastuksen toimintaedellytykset
lisäämällä pyyntiaikaa. Ajoverkkokalastuksen
päättymisen oletetaan lisäävän rannikolla
vaeltavien lohien määrää, mutta
lisätyllä pyyntiajalla se ei todellakaan tule heijastumaan
jokeen nousevien lohien määrässä.
Hallitusohjelma ei toteudu
tällä asetuksella kuin hetkellisesti ja silloinkin
ainoastaan rannikkokalastuksen turvaamisen osalta.
Siinäkään ei valitettavasti turvata tulevien vuosien
kalastusta, vaan syödään lyhytnäköisesti
parhaiten tuottavaa emolohikantaa, eli "viimeisetkin siemenperunat".
Yhteenveto
Hallitusohjelman mukaisesti
lohiasetus uudistetaan vuodesta 2008 eteenpäin tavoitteena
turvata luonnonlohen nousu kutujokiin ja poikastuotannon
mahdollisimman korkea taso. Ainoastaan Ilmaisen
poikastuotantopotentiaalin täysimääräinen
hyödyntäminen mahdollistaa jatkossa jokivarren
kalastusmatkailun pitkäjänteisen kehittämisen samoin
kuin merellä tapahtuvan ammattikalastuksen jatkumisen.
Hallitusohjelma ja
lohiasetuksen perusteluissa korostettu kokonaisuus jää
tällä lohiasetuksella toteutumatta ja siksi jokiseura ei
voi esittää lohiasetuksen hyväksymistä.
Mikäli lohen
elintarvikepyyntiin katsotaan olevan jatkossa perusteita, niin se on
mitoitettava luontaisen lohikannan kestokyvyn mukaan. Lisäksi
tavoitteena on oltava Valtiontalouden tarkastusvirastonkin
esittämä lisenssinvarainen pyynti kalastajakohtaisin
kiintiöin, joita myönnetään ainoastaan 1 luokan
ammattikalastajille lohikantoja vaarantamatta.
Tähän ei kuitenkaan
päästä kuin kalastuslain uudistamisen myötä.
Siksi vaadimmekin lohiasetuksen uudelleen valmistelua ja
siirtymäajan lohenkalastuksessa noudatettavaksi seuraavia periaatteita;
- Pyynnin aikaistamisesta
luovutaan toistaiseksi ja lohenkalastus kielletään
asetuksen 258/1996 2 §:ssä vuosille 1996 ja 1997
määriteyillä kieltoajoilla ja -alueilla
- Terminaalialueet on poistettava
- Lohenkalastus sallitaan
vain 1 luokan ammattikalastajille
- Kaikki rysäkalastus
Perämeren pohjukassa kielletään ennen lohenkalastuksen
alkua (esim Hailuodon pohjoispuolella)
Tornio-Muoniojokiseura ry
Simo Pöyhtäri
puheenjohtaja
|
Etusivu