|
KAUHALLINEN VUODEN 2007 LOHISOPASTA
Vuosi 2007 alkoi
lohiadressilla. Takana oli muutaman viikon pohjatyö, tekstin
muotoileminen ja ensimmäisten allekirjoittajien hankinta.
Lohiadressi ajatus syntyi junassa, kun palasimme
lohilähetystön kanssa Helsingin lohiseminaarista. Sorron
Antin kanssa keskusteltiin mitä voitaisiin tehdä ennen
vaaleja ja adressiajatus heräsi. Lohiadressin tiedotus
päätettiin hoitaa paremmin kuin Helsingin lohiseminaarin.
Pohjoinen
perhokalastuspalaveri oli Pudasjärvellä helmikuun alussa.
Tilaisuus oli loistava ja oli hienoa, että puhujina olivat
maaherra Pokka ja professori Erkinaro.
Lohiadressi sai odotuksia
paremman vastaanoton. Adressi luovutettiin tiistaina 14.2. Seuraavana
päivänä se oli kaikkien lehtien otsikoissa ja
huipennuksena oli torstain eduskunnan kyselytunti. Kyseessä oli
viimeinen kyselytunti ennen eduskunnan vaalilomaa ja Erkki Pulliainen
esitti kysymyksen lohipolitiikasta. Kysymystä tarjottiin ensin
Lapin kansanedustajille, mutta heitä ei asia kiinnostanut.
Onneksi Pulliainen teki sen!
Tämä kaikki
mahdollisti myös lohiasian ottamisen esille ennen
eduskuntavaaleja, mikä oli ollut tarkoituskin. Tämä
oli muutamille kansanedustajaehdokkaalle kova paikka, kun olisi
pitänyt moittia edellisen hallituksen lohipolitiikkaa. Ehkä
lohivaalien huipennus oli pääministeri Vanhasen toteamus
Pellossa, että "lohiasetuksen ponnet ovat langenneet".
Tämäkään ei saanut silloista maa- ja
metsätalousministeri Korkeaojaa keskeyttämään
valikoivaa lohenkalastusasetusta. Lopputuloksena oli Korkeaojan
pääsy nipinnapin eduskuntaan ja ministerin vaihto.
Vaalien alla Oulujoenreitti
kunnostautui ja Pekka Jurvelin teki ison työn lohivaalibloginsa
eteen. Kiitokset tästä Pekalle ja voimia taisteluun jatkossakin.
Vaalien jälkeen oli
Jokiseuran vuosikokous, josta annettiin myös julkilausuma.
Kokouksessa päätettiin myös jokiseuran uusien
kotisivujen avaamisesta osoitteessa www.tornionjoki.fi.
Toukokuussa oli
Rovaniemellä kansainvälinen kalatieseminaari johon itsekin
osallistuin. Rovaniemen seminaarin yhteydessä myös
perustettiin Perämeren jokien yhteenliittymä, mutta se
jäi toistaiseksi vain paperille. Samaan aikaan oli tiukkaa
vääntöä kulisseissa
rajajokisopimusneuvotteluvaltuuskunnan kokoonpanosta. Ministeriön
pojat lähtivät siitä, että heillä on
puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan paikat. Maaherra Pokalle he
olivat kaavailleet rivijäsenen paikkaa. Onneksi asiaan tuli
meille myönteinen päätös ja maaherra tuli
nimetyksi varapuheenjohtajaksi. Tätä nimitysasiaa oli
yritetty salassa jo vuodenvaihteessa, mutta tuolloin ministeri
Rajamäki oli estänyt asian.
Kevään aikana MOT
teki ohjelman istutuslohista ja se tuli ulos alkukesästä.
Ruotsin hallitus asetti
selvitysmiehen rajajokisopimuksen ongelmia varten. Selvitysmies
kävi kahteen otteeseen pohjoisessa ja itsekin oli paikalla
ensimmäisen käynnin aikana. Selvitysmies sai
työnsä valmiiksi ja tulos oli tyypillisen ruotsalainen.
Kauniita sanoja ja ymmärrystä lohen pääsemiseksi
jokeen, mutta ei kuitenkaan uskallusta puuttua siihen miksi lohi ei
pääse jokeen. Haaparannan saariston elinvoimaisuus
salakalastuksineen on tärkeämpää kuin
luonnonlohen jokivarsiin mahdollisesti mukanaan tuoma hyöty ja hyvinvointi.
Lohikesästä tuli
sellainen kuin sen keväällä ennustin. Jokeen nousi
jonkin verran isoa lohta ja se oli sitten siinä. Lohen kannalta
oli vain harmillista, että kesäkuun pyyntiolosuhteet joessa
olivat ihanteelliset. Kalaa pyydettiin laskevassa vedessä eli
vesi oli roskatonta ja se ei kuitenkaan lämmennyt
alkukesästä liikaa. Saalistilastoista tämä on
hyvin nähtävissä. Joen saalis pyydettiin
kesäkuussa ja sen jälkeen ei kaloja paljoa tullutkaan.
Edellisvuoden tittikato näkyi keskikokoisten lohien vähyytenä.
Juhannuksen jälkeen
pidettiin Lappean lohikäräjät. Pääpuhujaksi
saimme maaherra Pokan. Muut "puhujat" olivat Atso
Romakkaniemi, Mika Flöjt ja Jarmo Huhtala.
Kesäkuussa MMM piti
kuulemistilaisuuden rajajokisopimuksen
kalastussäännöstä Ruotsin kukkolassa.
Hyvässä sovussa kaikki halusivat kaikkien saavan
pyytää lohta kaikin mahdollisin keinoin. Tilaisuus oli
ovelasti vedetty valtiosihteerin toimesta, sillä ensin
käytiin jokiasiat läpi. Kun omat toiveet kaikenlaisesta
perinnepyynnin lisäyksestä oli esitetty ei enää
kehdattu olla lisäämättä
meripyyntiäkään. Lind kuitenkin kysyi myös minun
mielipidettäni ja sanoinkin koko merikalastuksen olevan
väärillä linjoilla. Lohen myymisen tulisi olla
lisenssinvaraista ja perustua kalastajakohtaisiin kiintiöihin.
Tällöin saataisiin harmaakalastus pois ja lohen myynti
jäisi vain todellisille ammattikalastajille.
Marraskuussa oli toinen
kuulemistilaisuus Torniossa. Samat toiveet siellä tulivat esille
kuin Kukkolassakin. Sen päälle oli kansallisen
neuvotteluvaltuuskunnan kokous johon minutkin päästettiin,
kun olivat asiantuntijaksi nimenneet. Lindillä oli tarkoitus
antaa minun olla siellä vain hetken, mutta Pekka Kalla halusi
valvojien olevan paikalla koko kokouksen.
Rajajokisopimuksen piti olla
valmis ennen vuoden vaihdetta, mutta onneksi näin ei ole
käynyt. Hieman ihmetyttää minun ja Pyykösen
nimeäminen asiantuntijoiksi, kun kokouksissa on käytetty
valvonnan asiantuntijoina kuitenkin muita asiantuntijoiksi
nimeämättömiä. Onneksi eivät ole
käyttäneetkään, koska nyt pystyn vapaammin
arvostelemaan tulevan rajajokisopimuksen virheellisyyksiä.
Tämä tietenkin vasta sitten kun saamme nähdä
mikä on lopputulos.
Syksyllä nimettiin
myös lohiasetuksen valmisteluun epävirallinen
työryhmä. Ministeri Anttilan vaatimuksesta siihen otettiin
myös vapaa-ajankalastajien ja Lapin liiton edustajat.
Työryhmä oli kuitenkin silmänlumetta. Ehdotus
lohiasetukseksi lienee ollut jo valmiina ennen ryhmän
nimeämistä. Nyt asetus on lausuntokierroksella ja
lausuntojen antoaika on sopivasti kansanedustajien loman aikana.
Asetuksessa on jotain hyvääkin, mutta liikaa on vielä
porsaanreikiä. Asetus käsittelee vain isorysiä ja kun
tiedämme Perämeren lohisaaliin tulevan enimmäkseen
siikarysistä. Asetus olisi toimiva jos kaikki rysät
olisivat rajoitusten piirissä ja lohenkalastus sallittaisiin
vain 1 luokan ammattikalastajille. Lisäksi terminaalialueet
pitäisi poistaa jolloin kieltoaikana ei voisi tulla myyntiin
Pohjanlahdella pyydettyä lohta. Jostain syystä MMM ei
kuitenkaan halua tehdä näin.
Loppuvuodesta Valtiontalouden
tarkastusvirasto julkaisi lohenkalastusta sivuavan
tarkastuskertomuksensa. Toivottavasti raportin asiat otetaan
tulevaisuudessa huomioon päätöksiä tehtäessä.
Joulukuussa jokiseura kutsui
jokivarren kuntien edustajat evästämään Lapin
edustajia lohiasetustyöryhmän viimeistä kokousta varten.
Kokonaisuutena lohi oli hyvin
esillä eri tiedotusvälineissä pitkin vuotta. Toivotaan
saman trendin jatkuvan tulevanakin vuonna.
Lohen osalta
myönteisiä uutisia kuuluu Norjasta, mutta siellä
tehtävät toimenpiteet eivät pelasta Tornionjoen lohta.
Tässä oli vuoden
lohisoppa lyhyesti muisteltuna jokivarren näkökulmasta
katsottuna. Jotain mainitsemisen arvoista jäi varmaan
puuttumaan, mutta eiköhän tärkeimmät tulleet
mainituiksi. Vuosi 2008 alkaa lohiasetuksen lausuntojen antamisella
ja nyt pitää jokaisen tahon olla mukana niitä
antamassa niin puolesta kuin vastaankin.
Hyvää alkavaa
vuotta kaikille ja ymmärrystä toisten mielipiteiden
huomioon ottamisessa
Simo Pöyhtäri
puheenjohtaja |
Etusivu